Kaksi poikaa
Matt ja Matthew asuvat suuressa vanhassa kartanossa mummonsa kanssa. Eräänä
iltana pojat päättivät mennä ullakolle. Pojat kaivelivat suurta mustaa arkkua.
Yhtäkkiä Mattin käteen osui vanha kirja. Hän avasi kirjan ja sen välistä tippui
suuri tukko mustia karvoja. Pojat tutkivat kirjaa, mutta eivät löytäneet mitään
mustiin karvoihin liittyvää. Pojat luovuttivat ja menivät nukkumaan.
Seuraavana
päivänä pojat lähti ulos ulkoiluttamaan koiraansa metsään. Yhtäkkiä koira alkoi
ulvoa ja karkasi. Pojat huusivat sen perään, mutta koira vaan juoksi pois. Pian
pojat kuuluvat takaansa murinaa. He kääntyivät katsomaan ja näkivät valtavan
mustan koiran. Pojat ampaisivat juoksuun.
-
Juokse!
Matthew huusi veljelleen.
-
Minähän
juoksen! Etkö näe!? Matt huusi takaisen.
Pojat
juoksivat minkä jaloistaan pääsivät, mutta suuri koira saavutti heitä. Metsä
synkkeni ja sitä tuntui jatkuvan ikuisesti. Yhtäkkiä Matthew pysähtyi. Hän ei
kuulut enää koiran askeleita.
-
Lähtikö
se? Matthew kysyi.
Ei
vastausta. Matthew kääntyi katsomaan taakseen. Ketään ei näkynyt. Ei edes
Mattia.
-
Koira
vei Mattin, Matthew voihkaisi.
Matthew
huuteli veljeään, mutta ei saanut vastausta. Hän kuuli murinaa ja ampaisi
juoksuun. Hän juoksi henkensä edestä kunnes näki maassa jotain. Se oli käsi,
ihmisen käsi. Matthewn teki mieli huutaa, mutta huuto tarttui kurkkuun.
Yhtäkkiä
kuului rapinaa. Se kuului pensaasta. Pensaan takaa tuli verinen Matt, joka
katsoi veljeään ja kaatui maahan. Nyt Matthew huusi. Hän ryntäsi veljensä luo
ja ravisteli tätä. Matt oli kuollut. Pian musta koira saapui paikalle. Matthew
kerkisi juuri ja juuri pois alta ennen kun koira hyppäsi ja nappasi suuhunsa
Mattin käden.
Matthew ei
auttanut muuta kun ruveta juoksemaan kotiin päin, muuten hänestäkin olisi
tullut jättikoiran ruokaa.
Kun hän oli
päässyt sisälle taloon ja sulkenut oven hän näki ohimennen ikkunasta kuinka
suuri musta koira istui metsän laidassa. Matthew asteli surkean näköisenä
keittiöön missä hänen mummonsa laittoi ruokaa.
-
Missä
Matt on? mummo kysyi.
Matthew
kertoi tapahtuman sana sanalta mummolleen. Mummo kertoi, että niin on käynyt
ennenkin. Sama koira pisteli suihinsa hänenkin veljensä.
Seuraavana
päivänä mummo ja Matthew muuttivat pois ja vanha kartano jäi autioksi. ei
kukaan enää uskaltanut sinne muuttaa. Ja mustan koiran arvoitus jäi ikuisesti
ratkaisematta.